Tekstit

”Miten minun käy?” - Pelon dynamiikka ja pelon selättäminen

Kuva
Vallitsevassa kriisitilanteessa monella on syytä pelätä, varsinkin jos uhkana on menettää elämän perustukset. Elämän tärkeimmät elementit ovat terveys, työ ja sosiaaliset suhteet. Jos yksi niistä on uhattuna, kyse on haasteesta. Kahden osa-alueen pettäessä voi puhua ongelmasta ja jos kaikki kolme putoavat pois, on käsillä katastrofi. Koronakriisissä kaikki kolme elämän osa-aluetta ovat uhattuina. Pelon tunteminen on siis ymmärrettävä, luonnollinen reaktio poikkeukselliseen tilanteeseen. Huoli ja pelko käynnistävät aivoissa stressireaktion. Mantelitumake havainnoi uhan ja ilmoittaa aivoille, että nyt pitää toimia. Silloin käynnistyy ns. HPA akseli: aivolisäke, hypotalamus ja lisämunuaisen kuorikerros -prosessi. Tämän tapahtumaketjun kautta fysiologinen stressireaktio aktivoituu ja tähän prosessiin kuluu vain sekunnin murto-osa. Stressihormonit aktivoituvat ja niiden tarkoitus on auttaa elimistöä ja mieltä pääsemään kriisin yli. Pelko kuitenkin kaventaa mielen, ja niin tekee...

Työnarkomania

Kuva
Kun ihminen on rakastunut työhönsä ja lähtee aina mielellään sen pariin, hän on etuoikeutettu. On hieno lahja saada tuntea riemua työn tekemisestä, paneutumisesta, haasteisiin vastaamisesta, aikaansaamisesta, ongelmien ratkaisemisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa. On jopa mielekästä tuntea välillä stressiä - kertoohan se, että jotakin tärkeää on menossa.  Rakkaus työhön voi saada myös työnarkomanian piirteitä, ja silloin on kyse haastavasta ilmiöstä, joka ei olekaan ihan kokonaan vain hyvä asia. Työnarkomanialla voi olla katalia seurauksia. Se voi uuvuttaa huomaamatta, saada muun elämän tuntumaan vähäpätöiseltä tai tyhjältä. Loppuunpalaminen on työnarkomaanille todellinen riski. Voi olla niin työnsä pauloissa, että kaikki muu häviää. Muun elämän sisällön merkitykset voivat kaventua ja silloin ihminenkin aina kapenee. Kaventuessaan ihmisen psyykkinen vastustuskyky pienenee: stressiherkkyys kasvaa ja ärtymyskynnys madaltuu. Keho alkaa tuottaa stressihormoneita, ja fyysinenki...

Auttaminen – parasta meissä?

Kuva
Ihmisellä tuntuu olevan perustarve saada auttaa. Se voi joskus unohtua ja joutua esimerkiksi kunnianhimon tai itsekeskeisen ajattelun alle, mutta ei häviä minnekään. Ihmisen halu auttaa on synnynnäinen ominaisuus. Auttamisen sanotaan tuovan iloa ja sitä se tekeekin. Ilo kumpuaa, ei vain aikaansaamisesta, vaan myös siitä, että asettuu ikään kuin omien asioidensa ulkopuolelle edes hetkeksi, ja mieli siirtyy jonkun toisen ihmisen palvelukseen. Auttaminen aktivoi meissä myös paljon muuta, sellaista, joka on kyllä koko ajan olemassa, mutta usein piilossa mielemme perukoilla. Auttaessa ihmisessä aktivoituvat monet tunteet ja mielen syvät osat. Tunne tekemisen ja koko elämän merkityksestä kasvaa. Tuntuu tärkeältä saada tehdä jotain toisen hyväksi ja tehdä se pyytettömästi. Auttaessa kyky asettua toisen asemaan lisääntyy ja näin empatiataidot kehittyvät. Empatia on kuin avain vielä laajempaan osaan itsessämme. Auttamisessa heräävät tunteet aktivoivat aivoissamme tunneälyä eli ...

Hypnoosi terapiamuotona

Kuva
Minulta kysytään paljon tietoa hypnoosityöskentelystä ja niiden kysymysten innoittamana päätin kirjoittaa yhden blogin tästä aiheesta. Olen tehnyt hypnoositerapiaa jo lähes 20 vuotta. Olen joskus vieläkin yllättynyt, kuinka nopeasti hypnoosityöskentelyllä saadaan aikaan pysyviä tuloksia. Hypnoosilla voidaan vaikuttaa hyvin moneen asiaan aina riippuvuusongelmista itsetunnon ongelmiin. Voidaan tutkia lapsuudenajan traumoja tai pohtia nykyhetken hankaluuksia – hypnoositilassa. Hypnoosityöskentelyn kirjo on valtava. On vain harvoja tiloja, joihin hypnoosi ei pure. Jo 1970-luvulla psykiatri Kalle Ackté piti kursseja tuleville psykiatreille hypnoosin menetelmästä. Menetelmää pidettiin psykiatrian piirissä jo tuolloin tärkeänä osaamisalueena. Menetelmän tuntemus lääketieteen piirissä on siis vanhaa perua, vaikka suuri yleisö ei sitä vielä tunnekaan vakavasti otettavana terapeuttisena menetelmänä. Tuntemista hankaloitti hypnoosin tulo suurempaan tietoisuuteen hypnoosiesitysten kautta. S...

Toistamispakko

Kuva
Olen lähes neljänkymmenen vuoden ajan kuunnellut vastaanotollani potilaita, jotka elävät toistamispakon alla. Olen tavannut ihmisiä, jotka esimerkiksi aina valitsevat samantyyppisiä ihmisiä kumppaneikseen tai puolisoikseen. Jotkut toistavat jotakin riippuvuutta, mikä näkyy esimerkiksi epäterveellisinä elämäntapoina, oli sitten kyse ylensyönnistä, alkoholin käytöstä tai pakonomaisesta pelaamisesta. On mahdollista toistaa mitä tahansa käyttäytymismallia tai olla riippuvainen mistä tahansa ja toistaa tuota käyttäytymistä loputtomasti. Toistamispakkoisilla on tietty käsitys elämästä, ihmissuhteista tai elämänkulusta, jonka he haluavat tiedostamattomasti toistaa. On tärkeää tajuta, ettei kyse ole aktiivisista valinnoista, vaan alitajunnan voimasta. Toistamispakkoinen voi jo kärsiä toistamisestaan, mutta ikään kuin pakonomaisesti toistaa silti ja suorastaan ihmettelee, miksi taas kävi näin. Jokainen on syntynyt johonkin perhekulttuuriin ja kasvanut siinä. Jokainen lapsi mallioppii...

Minän puolustusmekanismit

Kuva
Ihminen ilman puolustusmekanismeja on kuin lastu valtameressä, täysin suojaton ympäristönsä armoilla. Jokainen on onneksi jo lapsuuden kasvun myötä rakentanut itselleen suojamekanismit, joiden tarkoitus on pitää kokonaisuus eheänä. Puolustusmekanismien aihiot syntyvät jo aivan vauvasta lähtien, ja kehittyvät edelleen kasvun myötä. Noin 23-vuotiaana ihmisen psyyke on, tai sen tulisi olla ”valmis”. Jatkuvaa kehittymistä toki tapahtuu koko elämän ajan, mutta tuon 23-vuoden iän on psykologian piirissä todettu olevan ensikehityksen tietynlainen päätepiste: Silloin ihmisen katsotaan olevan psyykkisesti täysikäinen. Silloin viimeiseksi kehittyvä etuaivolohkokin on teoriassa valmis. Etuaivolohko säätelee herkimpää tunnekäyttäytymistä ja esimerkiksi impulssien kontrollia ja mahdollistaa aikuiselle tyypilliset, kypsät ja terveet reaktiot ja käyttäytymismallit. Ihmisen psyykkiset puolustusmekanismit kehittyvät toistensa päälle varhaislapsuudesta lähtien. Ne ovat kuin rappuset, joi...

Stressi

Kuva
Jokainen meistä tietää, mitä stressi on. Jokainen on elämänsä aikana stressannut joskus tai erityisesti joissakin tilanteissa. Stressi on parhaimmillaan energiaa lisäävä ruiske, joka saa ihmisen jopa ylittämään itsensä. Silloin puhutaan positiivisesta stressistä. Pieni kortisoli- ja adrenaliinihumala voi siivittää huikeisiin suorituksiin. Stressi on usein kuitenkin sairauden tila ja sen seuraamukset voivat olla hyvin monitasoiset. Jos stressitilanteita on liian usein ilman stressin täydellistä laukeamista stressihetkien välillä, voi stressitila jäädä myös krooniseksi mieleen ja kehoon. Tätä ei usein edes itse huomaa, koska se tapahtuu usein niin vaivihkaa, ajan kanssa. On kuitenkin selviä stressioireita, jotka tunnistamalla jokainen voi arvioida oman stressitasonsa. Ensimmäinen oire stressistä on ”pinnan kiristyminen”. Sanotaan, että stressaantunut ihminen näkee usein punaista. Ärtymyskynnys alentuu ja aivan pikkuasiatkin saavat stressaantuneen pois tolaltaan. Tämä johtuu si...

Parisuhteen peruspilarit

Kuva
Jokainen parisuhde on ”yksilö”, omanlaisensa muodostelma. Monet parisuhteet toimivat näennäisistä eroavaisuuksista huolimatta, ja joskus taas täydellisiltä vaikuttavat suhteet kaatuvat. Kaikissa hyvinvoivissa suhteissa näyttävät kuitenkin tietyt parisuhteen peruspilarit olevan kunnossa, ja ne ennustavat hyvää suhdetta. 1. Luottamus Jos toiseen ei voi luottaa kaikissa tilanteissa, parisuhde jää ontoksi. On hyvä selvittää jo parisuhteen alussa molempien suhde luottamukseen, ja mitä se tarkoittaa. Joskus se voi olla sanojensa takana seisomista, joskus tietoa siitä, että toinen pysyy rinnalla. Uskollisuus on useimmin toistuva luottamuksen peruspilari. Se jos murtaa, luottamusta on ehkä mahdotonta saada takaisin. Myös mahdollisuus nojata toiseen tarvittaessa on tärkeää. Kaikki kaipaavat joskus olkapäätä, ja on hyvä, jos se löytyy parisuhteesta. 2. Rehellisyys Salaisuuksien tiedetään olevan myrkkyä parisuhteille. Rehellisyys on ensisijaisen tärkeää. On onnellista, jos asio...

Ihmissuhdepelit

Kuva
Parisuhde on parhaimmillaan kahden tasa-arvoisen kumppanin suhde, jossa molemmat voivat säilyttää oma autonomiansa, mutta jossa otetaan toinen huomioon. Parisuhde on yhteispelin vaikeimpia lajeja, eikä olekaan ihme, että yli puolet suhteista epäonnistuu. Tilastoja on vain avioliitoista, mutta on syytä oletettavaa, että avosuhteet ja seurustelusuhteet päättyvät ihan yhtä usein eroon. Yksi useimmin kohtaamistani hankaluuksista parisuhdetyön terapeuttina on ollut vääristynyt lähtökohta parisuhdetta luotaessa. Ongelmat syntyvät, kun parisuhteesta tulee valtataistelu ja peli. Transaktioanalyysin viitekehyksessä on kuvattu hyvin parisuhdepelin kaava. Siinä esitetään kärjellään seisova kolmio, ja kolmion kulmat edustavat perisuhdepelin kolmea asemaa. Kolmion kärjet nimetään joko pelastajan, syyttäjän tai uhrin rooleiksi. Hyvin usein olen törmännyt tilanteisiin, jossa jompikumpi parisuhteen osapuolista on ollut ikään kuin se heikompi ja toinen on lähtenyt, ei vain auttamaan, vaan pe...

Intohimon moniulotteisuus

Kuva
Suhteen alussa koetaan usein intohimoa. Rakkaus kutsuu toisen lähelle ja läheisyys tuottaa suurta iloa ja voimaantumisen tunnetta. Kaipuu toisen lähelle voi tuntua jopa fyysisenä kipuna, haluna olla toisessa aivan liki. Seksuaalisuus kukoistaa suhteiden alussa ja tuo taianomainen läheisyys halutaan kokea yhä uudestaan. Rakastuneet ovat toistensa kimpussa jatkuvasti. On todettu, että tuo alun intohimo kestää noin puoli vuotta ja korkeintaan vuoden. Mitä kummaa siis tapahtuu suhteen edetessä? Tavallisin syy intohimon loppumiseen on tuttuuden tunteen lisääntyminen, jolloin intohimokäyrä laskee. Tuttuuden tunnetta kannattaisi tämän tiedon valossa välttää, mutta miten se on mahdollista, koska tuttuuden tunne automaattisesti lisääntyy ajan myötä? Tuttuuden tunne voi johtaa myös kokemukseen siitä, että toinen on itsestään selvyys, eikä suhteeseen enää panosteta juuri lainkaan. Useimmiten intohimon lopettaa arki yhdessä eläen. Kun keräilee toisen jättämiä pyykkipinoja huoneista, kun...