Tiara Consulting

Itsemurha ja läheisten tuska Suomessa tehdään noin kaksi itsemurhaa päivässä, 750 vuodessa Mieli ry, (https/mieli.fi 2024). Itsemurhayriyksiä tehdään 10 -30 000 vuodessa (www.surunauha.net). Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu tilaston keskivaiheille. Koko maailman mittakaava on musertava: Joka vuosi noin miljoona ihmistä päättää elämänsä oman käden kautta.   Itsemurhia on vaikea tilastoida, koska kaikki itsemurhat eivät raportoidu. Omaisille ei soiteta ja kerrota, että lapsesi on tehnyt itsemurhan, vaan ”poikasi auto joutui toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle.” Ei ilmoiteta, että ”poikasi tappoi itsensä hukuttautumalla”, vaan ”hän hukkui uintireissulla.”  Kuolinsyyt eivät selviä ehkä koskaan. Esimerkeissä kuolleet ovat poikia tärkeästä syystä. Viime vuosina erityisesti nuorten miesten itsemurhatilastot ovat synkistyneet.    Jokaisella itsemurhan tehneellä ja myös sitä yrittäneellä on minimissään noin kolme, useammin kuite...

Olen lähes neljänkymmenen vuoden ajan kuunnellut vastaanotollani potilaita, jotka elävät toistamispakon alla. Olen tavannut ihmisiä, jotka esimerkiksi aina valitsevat samantyyppisiä ihmisiä kumppaneikseen tai puolisoikseen. Jotkut toistavat jotakin riippuvuutta, mikä näkyy esimerkiksi epäterveellisinä elämäntapoina, oli sitten kyse ylensyönnistä, alkoholin käytöstä tai pakonomaisesta pelaamisesta. On mahdollista toistaa mitä tahansa käyttäytymismallia tai olla riippuvainen mistä tahansa ja toistaa tuota käyttäytymistä loputtomasti. Toistamispakkoisilla on tietty käsitys elämästä, ihmissuhteista tai elämänkulusta, jonka he haluavat tiedostamattomasti toistaa. On tärkeää tajuta, ettei kyse ole aktiivisista valinnoista, vaan alitajunnan voimasta. Toistamispakkoinen voi jo kärsiä toistamisestaan, mutta ikään kuin pakonomaisesti toistaa silti ja suorastaan ihmettelee, miksi taas kävi näin. Jokainen on syntynyt johonkin perhekulttuuriin ja kasvanut siinä. Jokainen lapsi mallioppii...

Nykyajan oletus näyttää olevan, että me kaikki jaksaisimme jokaisen päivän aktiivisina, innostuneina ja aikaansaavina yksilöinä. Tekemisen meininkiä arvostetaan ja aikaansaamista ihaillaan. Pitäisi olla täpinöissään joka hetki, ikään kuin sekuntiakaan ei olisi tuhlattavaksi puuhaamisen tieltä. Ajatus on kuitenkin psykologisesti mietittynä harhainen. Ihminen tarvitsee aikaa tekemisten välille. Joskus muutama kymmen minuuttia riittää, joskus on pidettävä kokonaisia lepopäiviä. Viikonloppu riittää normaalimielelle arjesta toipumiseen. Joskus lepopäivien määrä lisääntyy tuntuvasti, ja silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mistä on kyse. Ihminen on terveenä aktiivinen, mutta vaatii välillä rauhaa ja passiivisena olemista. Jos passiivisuuden mielentila jatkuu useita päiviä tai jopa useita viikkoja, on syytä miettiä, onko kyse normaalista alakulosta, vetämättömyydestä, vaiko vakavammasta masennuksesta. Alakulon määrittää parhaiten aika, jona alakuloa tunnetaan. Joskus se on ilta tai a...