Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2017.

Toistamispakko

Kuva
Olen lähes neljänkymmenen vuoden ajan kuunnellut vastaanotollani potilaita, jotka elävät toistamispakon alla. Olen tavannut ihmisiä, jotka esimerkiksi aina valitsevat samantyyppisiä ihmisiä kumppaneikseen tai puolisoikseen. Jotkut toistavat jotakin riippuvuutta, mikä näkyy esimerkiksi epäterveellisinä elämäntapoina, oli sitten kyse ylensyönnistä, alkoholin käytöstä tai pakonomaisesta pelaamisesta. On mahdollista toistaa mitä tahansa käyttäytymismallia tai olla riippuvainen mistä tahansa ja toistaa tuota käyttäytymistä loputtomasti. Toistamispakkoisilla on tietty käsitys elämästä, ihmissuhteista tai elämänkulusta, jonka he haluavat tiedostamattomasti toistaa. On tärkeää tajuta, ettei kyse ole aktiivisista valinnoista, vaan alitajunnan voimasta. Toistamispakkoinen voi jo kärsiä toistamisestaan, mutta ikään kuin pakonomaisesti toistaa silti ja suorastaan ihmettelee, miksi taas kävi näin. Jokainen on syntynyt johonkin perhekulttuuriin ja kasvanut siinä. Jokainen lapsi mallioppii

Minän puolustusmekanismit

Kuva
Ihminen ilman puolustusmekanismeja on kuin lastu valtameressä, täysin suojaton ympäristönsä armoilla. Jokainen on onneksi jo lapsuuden kasvun myötä rakentanut itselleen suojamekanismit, joiden tarkoitus on pitää kokonaisuus eheänä. Puolustusmekanismien aihiot syntyvät jo aivan vauvasta lähtien, ja kehittyvät edelleen kasvun myötä. Noin 23-vuotiaana ihmisen psyyke on, tai sen tulisi olla ”valmis”. Jatkuvaa kehittymistä toki tapahtuu koko elämän ajan, mutta tuon 23-vuoden iän on psykologian piirissä todettu olevan ensikehityksen tietynlainen päätepiste: Silloin ihmisen katsotaan olevan psyykkisesti täysikäinen. Silloin viimeiseksi kehittyvä etuaivolohkokin on teoriassa valmis. Etuaivolohko säätelee herkimpää tunnekäyttäytymistä ja esimerkiksi impulssien kontrollia ja mahdollistaa aikuiselle tyypilliset, kypsät ja terveet reaktiot ja käyttäytymismallit. Ihmisen psyykkiset puolustusmekanismit kehittyvät toistensa päälle varhaislapsuudesta lähtien. Ne ovat kuin rappuset, joi

Stressi

Kuva
Jokainen meistä tietää, mitä stressi on. Jokainen on elämänsä aikana stressannut joskus tai erityisesti joissakin tilanteissa. Stressi on parhaimmillaan energiaa lisäävä ruiske, joka saa ihmisen jopa ylittämään itsensä. Silloin puhutaan positiivisesta stressistä. Pieni kortisoli- ja adrenaliinihumala voi siivittää huikeisiin suorituksiin. Stressi on usein kuitenkin sairauden tila ja sen seuraamukset voivat olla hyvin monitasoiset. Jos stressitilanteita on liian usein ilman stressin täydellistä laukeamista stressihetkien välillä, voi stressitila jäädä myös krooniseksi mieleen ja kehoon. Tätä ei usein edes itse huomaa, koska se tapahtuu usein niin vaivihkaa, ajan kanssa. On kuitenkin selviä stressioireita, jotka tunnistamalla jokainen voi arvioida oman stressitasonsa. Ensimmäinen oire stressistä on ”pinnan kiristyminen”. Sanotaan, että stressaantunut ihminen näkee usein punaista. Ärtymyskynnys alentuu ja aivan pikkuasiatkin saavat stressaantuneen pois tolaltaan. Tämä johtuu si