Tiara Consulting

Olemme kohdanneet tilanteen, jossa viriää koko ajan kysymyksiä, mutta vastauksia ei löydy. Kuulemme arvioita, näemme mallinnuksia ja luemme vastakkaisiakin ”totuuksia” koronaviruksen käyttäytymisestä. Loppujen lopuksi kellään ei ole viisasten kiveä eikä kristallipalloa. On pakko elää jatkuvassa epävarmuudessa. Epävarmuus on yksi voimakkaimmin stressiä aiheuttavista tilanteista. Vahvankin vihollisen kanssa pärjää, kun sen tuntee. Koronan kanssa vallitsee vielä melkoinen sokeus, viisainkin virologi on vielä ymmällään. Ihmisellä on luontainen tarve hallita elämäänsä. On turvallista tietää, miten asiat menevät. On tärkeää saada suunnitella ja vielä tärkeämpää on voida luottaa siihen, että suunnitelmat toteutuvat. Spontaani hetkessä eläjäkin suunnittelee, jos ei muuta, niin ainakin sen, milloin suunnittelee ja milloin antaa vain mennä. Ihan tuuliajolla ei kukaan halua olla. Epävarmuuden kohtaaminen ja elämänhallinnan kapeutuminen aktivoivat monenlaisia tunteita. Joku tu...

Kun ihminen on rakastunut työhönsä ja lähtee aina mielellään sen pariin, hän on etuoikeutettu. On hieno lahja saada tuntea riemua työn tekemisestä, paneutumisesta, haasteisiin vastaamisesta, aikaansaamisesta, ongelmien ratkaisemisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa. On jopa mielekästä tuntea välillä stressiä - kertoohan se, että jotakin tärkeää on menossa.  Rakkaus työhön voi saada myös työnarkomanian piirteitä, ja silloin on kyse haastavasta ilmiöstä, joka ei olekaan ihan kokonaan vain hyvä asia. Työnarkomanialla voi olla katalia seurauksia. Se voi uuvuttaa huomaamatta, saada muun elämän tuntumaan vähäpätöiseltä tai tyhjältä. Loppuunpalaminen on työnarkomaanille todellinen riski. Voi olla niin työnsä pauloissa, että kaikki muu häviää. Muun elämän sisällön merkitykset voivat kaventua ja silloin ihminenkin aina kapenee. Kaventuessaan ihmisen psyykkinen vastustuskyky pienenee: stressiherkkyys kasvaa ja ärtymyskynnys madaltuu. Keho alkaa tuottaa stressihormoneita, ja fyysinenki...

Jokainen meistä tietää, mitä stressi on. Jokainen on elämänsä aikana stressannut joskus tai erityisesti joissakin tilanteissa. Stressi on parhaimmillaan energiaa lisäävä ruiske, joka saa ihmisen jopa ylittämään itsensä. Silloin puhutaan positiivisesta stressistä. Pieni kortisoli- ja adrenaliinihumala voi siivittää huikeisiin suorituksiin. Stressi on usein kuitenkin sairauden tila ja sen seuraamukset voivat olla hyvin monitasoiset. Jos stressitilanteita on liian usein ilman stressin täydellistä laukeamista stressihetkien välillä, voi stressitila jäädä myös krooniseksi mieleen ja kehoon. Tätä ei usein edes itse huomaa, koska se tapahtuu usein niin vaivihkaa, ajan kanssa. On kuitenkin selviä stressioireita, jotka tunnistamalla jokainen voi arvioida oman stressitasonsa. Ensimmäinen oire stressistä on ”pinnan kiristyminen”. Sanotaan, että stressaantunut ihminen näkee usein punaista. Ärtymyskynnys alentuu ja aivan pikkuasiatkin saavat stressaantuneen pois tolaltaan. Tämä johtuu si...

Parisuhteen loppuminen tarkoittaa aina surutyön alkua. Surutyön tärkeydestä puhutaan paljon, mutta silti jää usein hämärän peittoon, mitä surutyö oikeastaan tarkoittaa. Onko se itkemistä kaiken aikaa, tai haikeutta silloin tällöin vain etukenossa kurottautumista kohti uusia seikkailuja? Parisuhteen loppumista voi surra monella tavalla. Kaikkiin tapoihin liittyy kuitenkin surun fyysiset ilmenemismuodot: itkeminen, alakulo, väsymys ja syvät huokailut, jotka ovat suremisessa tyypillisiä, ikään kuin jokaisella uloshengityksellä antaisi menneen väistyä. Jos mikään näistä surutyön signaaleista ei ilmene, surutyötä ei tapahdu. Surutyö voi kääntyä joksikin muuksi toiminnaksi, eli surutyötä tehdään ”acting-out” –tyyppisesti. Suru pyritään silloin kanavoimaan johonkin tekemiseen, ikään kuin sijaistoimintaan suremisen sijaan.   Acting out voi olla kuntoilua, baareissa hengailua tai uusiin harrastuksiin uppoamista. Jotkut kävelevät tuntitolkulla metsissä tai pyöräilevät kaupungin kadut ...

Julkisuudessa annettu kuva stressistä liittyy useimmiten siihen, että ihmisillä on liikaa tekemistä. Elämässä on liikaa paineita, velvollisuuksia, tai työ on liian haastavaa. Tämä käsitys stressistä on hyvin yksipuolinen. Myös tarjotut listat stressin oireista kattavat lähes kaiken päänsärystä vatsavaivojen kautta verenpaineeseen, ja oireet ovat toki totta. Toisaalta kun oirekuvaus on liian laaja, mikä tahansa oire saatetaan laittaa stressin piikkiin. Näillä kriteereillä lähes kaikki sairastavat stressiä. Stressi on kuitenkin paljon monimuotoisempi kuin mitä annetaan ymmärtää. Ihmiset stressaavat eri asioista. On totta, että liiallinen työ ja kiire voivat stressata, mutta yhtälailla voi toimettomuus ja liian vähäinen virikeympäristö saada aikaan stressin oireita. Joku stressaantuu liiallisesta paineesta, jotkut siitä, että ei ole tarpeeksi painetta. Aktiivisen toiminnan puute voi siis myös johtaa stressiin. Jollekin hurja määrä työtä ei ole stressaavaa vaan nostaa aktiivisuustasoa...