Parisuhteen loppuminen ja surutyö
Parisuhteen loppuminen tarkoittaa
aina surutyön alkua. Surutyön tärkeydestä puhutaan paljon, mutta silti jää usein
hämärän peittoon, mitä surutyö oikeastaan tarkoittaa. Onko se itkemistä kaiken
aikaa, tai haikeutta silloin tällöin vain etukenossa kurottautumista kohti
uusia seikkailuja?
Parisuhteen loppumista
voi surra monella tavalla. Kaikkiin tapoihin liittyy kuitenkin surun fyysiset
ilmenemismuodot: itkeminen, alakulo, väsymys ja syvät huokailut, jotka ovat suremisessa
tyypillisiä, ikään kuin jokaisella uloshengityksellä antaisi menneen väistyä.
Jos mikään näistä surutyön signaaleista ei ilmene, surutyötä ei tapahdu.
Surutyö voi kääntyä joksikin muuksi toiminnaksi, eli surutyötä tehdään
”acting-out” –tyyppisesti. Suru pyritään silloin kanavoimaan johonkin
tekemiseen, ikään kuin sijaistoimintaan suremisen sijaan. Acting out voi olla kuntoilua, baareissa
hengailua tai uusiin harrastuksiin uppoamista. Jotkut kävelevät tuntitolkulla
metsissä tai pyöräilevät kaupungin kadut ristiin rastiin, mutta suru ei
välttämättä hellitä. Loppujen lopuksi vasta itku auttaa, ja sille täytyy antaa
aikansa ja tilansa. Itku poistaa kehosta stressihormoneja, jotka erittyvät
kehoon aina kriisin sattuessa kohdalle. Fyysisesti sureminen onkin
stressihormonien poistamista elimistöstä.
Kaikista vaarallisin ja
suorastaan surutyötä estävä surutyön muoto on uuden suhteen pikainen
aloittaminen eron jälkeen. Tilastollisesti miehet solmivat eron jälkeen
nopeammin uusia parisuhteita kuin naiset. Uusi suhde on useimmiten laastari
surulle, mutta vain laastari. Mitään todellista kasvua ja kehittymistä ei pääse
tapahtumaan, ja vanhan parisuhteen solmukohdat viedään sellaisinaan uuteen
suhteeseen. Seuraa sarja suhteita, joista mikään ei oikein toimi. Näin
tapahtuu, jos surutyötä ensimmäisestäkään erosta ole tehty oikein. Surutyön
torjunta siirtyy, ja voi surematon asia voi ilmetä vasta vuosia myöhemmin
esimerkiksi masennusoireina. Surutyö torjuttuna jää ”luihin ja ytimiin”, mutta
ei unohdu eikä poistu. Usein surutyön keskeneräisyys siirtyy jopa sukupolvelta
toiselle.
Surutyö ja parisuhteesta
eroamisen tuska vaatii siis aikaa ja surun aktiivista työstämistä. Mitä pidempi
parisuhde on ollut, sitä pidempi surutyöaika vaaditaan. Kahdenkymmenen vuoden
liitosta ei toivuta kuukausissa, vaan vasta vuosien päästä. Riippuu myös
parisuhteen laadusta, kuinka pitkä surutyö on. Jos eroaa alkoholistisesta ja
välivaltaisesta kumppanista, ensimmäinen tunne on usein helpotus, mutta surutyö
vaatii kuitenkin aikansa. Suhteeseen on kuitenkin sen alettua ladattu odotuksia
ja toiveita, jotka eron myötä lopullisesti särkyvät. Jos erotaan ”suuresta
rakkaudesta” puolison löydettyä lähes yhtäkkisesti uuden partnerin, surutyö voi
olla pitkä. Silloin itsetunto saa kovan kolauksen ja sen korjaamiseen menee
yllättävänkin paljon aikaa. On vaikea luopua siitä, minkä koki unelmakseen. Usein
joutuu myös luopumaan siitä, mitä ei koskaan tullutkaan, eli kaikista odotuksista,
jotka eivät koskaan edes täyttyneet.
Liitot, jotka ovat
hiipuneet toveri- ja kämppäkaverisuhteiksi loppuvat usein kivuttomammin. Suhteet vain hiipuvat pois, mutta usein niissäkin suhteissa erotyötä tarvitaan.
Miten kestän yksinäisyyden? Oliko kämppäkaveri sittenkin turvallisempi
vaihtoehto kuin täysin yksin oleminen? Mikä oli eroon sysäävä tekijä? Kumpi
halusi erota? Joskushan kämppäkaverisuhteet kestävät läpi elämän, koska mitään
polttavaa syytä eroon ei ole. Seksuaalisuuden puuttumiseen totutaan ja pelkkä
yhteiselo kavereina tuntuu riittävän antoisalta. Seksuaalisuuden hylkääminen
itsessään on kuitenkin aina puutostila, joka vaatii veronsa. Tärkeä osa
parisuhdetta puuttuu, ja se voikin olla jommallekummalle osapuolelle riittävä
syy lopettaa suhde.
Miten ikinä eroatkaan,
pysähdy sen äärelle. Suru ei ole sysättävissä syrjään millään tempulla. Vaatii
kuitenkin paljon psyykkistä voimaa kohdata surunsa, pettymyksensä, ehkä
katkeruutensa, kaunansa ja kateutensakin. Näitä kaikkia tunteita sureva yleensä
tuntee ja niiden tunteminen on raskasta. Ainoa lohtu on se, että suru menee
aina ohi, vaikkakin vasta ajan kanssa. Tyhjä tila täyttyy, ja elämään tulee
uusia asioita, ihan varmasti!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!