Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2020.

Toinen aalto — pelollako eteenpäin?

Kuva
Odotettu ja pelätty koronan toinen aalto on nyt täällä. Covid-19-uutisointi pääsi taas käyntiin päivittäisine sairastumis- ja tietysti kuolonuhrilukuineen. Uutisiin pääsevät myös altistumiset. Luvut ovat toistaiseksi maltillisia kevääseen verrattuna, mutta koronan tahti näyttää taas kiihtyvän. Virus on vieläkin huonosti tunnettu, ja sen tutkimus jatkuu kiivaana ympäri maailman. Tilanne on psykologisesti tuttu: yritämme pärjätä jälleen kerran tuntemattoman kanssa. Tuntematon ja tulevaisuus ovat tunnetusti vaikeita ennustettavia. Epävarmuus lisääntyy.   Paljon jo tiedetään, mutta tietoja tulkitaan eri tavoin. Joidenkin mielestä musta surma sai nyt vertaisensa, toisten mielestä kyseessä on kevyempi uhka kuin kausi-influenssa. Jos tuntisimme taudin perinpohjin, ei tarvitsisi tulkita, arvailla eikä argumentoida luuloilla puolesta ja vastaan. Ei tarvitsisi pelätä tuntematonta. Voisi realistisesti pelätä tai olla pelkäämättä tunnettua ja hyvin tiedettyä. Koronaan voi kuolla. Kuolemanpelko on

Epävarmuus stressaa — kymmenen vinkkiä tyyneyteen

Kuva
Olemme kohdanneet tilanteen, jossa viriää koko ajan kysymyksiä, mutta vastauksia ei löydy. Kuulemme arvioita, näemme mallinnuksia ja luemme vastakkaisiakin ”totuuksia” koronaviruksen käyttäytymisestä. Loppujen lopuksi kellään ei ole viisasten kiveä eikä kristallipalloa. On pakko elää jatkuvassa epävarmuudessa. Epävarmuus on yksi voimakkaimmin stressiä aiheuttavista tilanteista. Vahvankin vihollisen kanssa pärjää, kun sen tuntee. Koronan kanssa vallitsee vielä melkoinen sokeus, viisainkin virologi on vielä ymmällään. Ihmisellä on luontainen tarve hallita elämäänsä. On turvallista tietää, miten asiat menevät. On tärkeää saada suunnitella ja vielä tärkeämpää on voida luottaa siihen, että suunnitelmat toteutuvat. Spontaani hetkessä eläjäkin suunnittelee, jos ei muuta, niin ainakin sen, milloin suunnittelee ja milloin antaa vain mennä. Ihan tuuliajolla ei kukaan halua olla. Epävarmuuden kohtaaminen ja elämänhallinnan kapeutuminen aktivoivat monenlaisia tunteita. Joku turhautuu,

Auttaminen — parasta meissä

Kuva
Ruotsin prinsessa Sofia steriloi ehkä tällä hetkellä instrumentteja tai petaa potilassänkyä vasta opituin sairaalaviikkauksin Sophiahemmetin sairaalassa Tukholmassa. Tämä nuori Värmlannin herttuatar halusi auttaa ja tehdä jotakin hyödyllistä ja konkreettista koronakriisissä.  99-vuotias toisen maailmansodan brittiveteraani Tom Moore käveli rollaattorilla puutarhassaan Bredfordshiressä Englannissa 25 metrin matkan sata kertaa ja keräsi tempauksellaan 24.4.2020 mennessä 28 miljoonan punnan (32 milj. euroa) lahjoituspotin Britannian kansalliselle terveydenhuollolle. Tom Mooren tarkoitus oli kiittää terveydenhuoltoa saamistaan hoidoist a ja kerätä tuhat puntaa. Koronakriisi muutti tempausta laajemmaksi auttamiseksi. Sadat tuhannet ihmiset tekivät lahjoituksia, ja sivusto jopa kaatui hetkeksi. Kaikki auttaminen ei ole näin raflaavaa, eikä pääse kansainvälisen lehdistön etusivuille. Mutta sadat ihmiset tälläkin hetkellä, pelkästään Suomessa, tekevät vapaaehtoista auttamistyötä k

Läheisyys, etäisyys ja rajat

Kuva
Kiinasta kantautuu hyviä uutisia koronan talttumisesta. Virus on kurissa, mutta nyt on ilmennyt uusi ongelma: Avioerotilastot ovat lähteneet jyrkkään nousuun. Lakitoimistot hukkuvat töihin, ”virkailijat eivät edes ehdi juoda vettä”  (yle.fi , 6.4.2020).  Kun uskottomuus on ollut Kiinassa suurin syy hakea avioeroa, nyt avioparit ovat riitaantuneet vakavasti muista syistä karanteenin kestettyä pitkään. Suomessakin on poliisi todennut kotihälytystehtävien lisääntyneen hieman. Poliisin mukaan yhteydenotot tulevat kuitenkin usein viiveellä. Riitatilanteet ja väkivaltaisetkin riidat saattavat jatkua pitkään, ennen kuin hätänumeroon soitetaan. Vaikeudet kotioloissa näkyvät poikkeustilan aikana ensin piikkinä useiden järjestöjen nettipalvelujen kysynnässä. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton chateissa on muutaman viime viikon aikana ollut yhtä paljon kuin koko alkuvuonna yhteensä ( yle.fi  10.4.2020). Vaikka niin moni toivoo enemmän perheen keskeistä laatuaikaa, eristyksissä j

Kriisiä pala kerrallaan — mielen annostelumekanismit

Kuva
O lemme katsoneet dekkarisarjoista tutun kohtauksen kymmeni ä  kertoja: Poliisit tulevat rouvan kotiovelle, napauttavat muutaman kerran ovelle kolkuttimella. Rouva avaa oven, poliisit ottavat lakit pois p ää st ää n. Rouvan ilme kauhistuu. Poliisit kertovat rouvan l ä heisen menehtyneen. Rouva nostaa k ä tens ä  kasvojensa suojaksi ja huutaa:  ” Ei, ei, ei! Ei se voi olla totta! Olette varmasti erehtyneet! ”  Rouvan alitajuinen mieli havaitsi heti, ett ä  nyt on edess ä  liian iso asia k ä sitelt ä v ä ksi kerralla. Mieli aloitti suuren surun s ää telyn primitiivisimm ä ll ä  puolustusmekanismilla, kielt ä misell ä .  Kun koronasta alkoi tihkua tietoa, suuri osa maailmasta p ää tyi kielt ä m ää n.  ” Ei se meille tule. ” ” T ä m ä  ei koske meit ä . ”  Kun WHO varoitteli, vaihdettiin kanavaa .  ” Ovat siell ä  Kiinassa varmaan erehtyneet. ” ” Voi voi, sellaista se on, kun pidet ää n villiel ä intoreja. ”  Turkmenistan meni  ää rimm ä isyyteen ja kielsi korona-sanan k ä yt ö