Tiara Consulting

Kun ihminen on rakastunut työhönsä ja lähtee aina mielellään sen pariin, hän on etuoikeutettu. On hieno lahja saada tuntea riemua työn tekemisestä, paneutumisesta, haasteisiin vastaamisesta, aikaansaamisesta, ongelmien ratkaisemisesta ja yhteistyöstä muiden kanssa. On jopa mielekästä tuntea välillä stressiä - kertoohan se, että jotakin tärkeää on menossa.  Rakkaus työhön voi saada myös työnarkomanian piirteitä, ja silloin on kyse haastavasta ilmiöstä, joka ei olekaan ihan kokonaan vain hyvä asia. Työnarkomanialla voi olla katalia seurauksia. Se voi uuvuttaa huomaamatta, saada muun elämän tuntumaan vähäpätöiseltä tai tyhjältä. Loppuunpalaminen on työnarkomaanille todellinen riski. Voi olla niin työnsä pauloissa, että kaikki muu häviää. Muun elämän sisällön merkitykset voivat kaventua ja silloin ihminenkin aina kapenee. Kaventuessaan ihmisen psyykkinen vastustuskyky pienenee: stressiherkkyys kasvaa ja ärtymyskynnys madaltuu. Keho alkaa tuottaa stressihormoneita, ja fyysinenki...

Olisi ihannetilanne, että jokainen tietäisi oman elämäntehtävänsä ja käyttäisi aikansa siihen. Silloin aika olisi siinä käytössä, missä sen kuuluukin olla. Tunne elämän merkityksestä olisi taattu ja tekemisen suunta olisi aina oikea. Monet ihmiset eivät tiedä elämäntehtäväänsä. Miksi olen täällä, ja mitä minun kuuluisi tehdä? Elämä on saattanut ajautua päämäärättömästi johonkin suuntaan ja se on saattanut muuttaa suuntaansa monta kertaa. Monet toteuttavat vanhemmilta saatuja salaisia toimeksiantoja. He tekevät esimerkiksi asioita, joita vanhemmat olisivat halunneet tehdä, mutta jostakin syystä eivät ole voineet tai uskaltaneet. Vanhempien odotukset lastensa uravalinnoista voivat olla myös aivan avoimia: Sinusta pitää tulla lääkäri! Sinusta täytyy tulla akateeminen! Monet ihmiset toteuttavat myös yhteiskunnan asettamia paineita ja pyrkivät urille, jotka ovat arvostettuja, tai joista tienaa riittävästi. Mitä enemmän on tekemässä jonkun toisen elämäntehtävää, tai vastaamassa odot...