Tiara Consulting

Sanonta, että ensimmäinen lapsi on harjoituskappale, on varsin oikeaan osunut. Sisarusparven ensimmäinen lapsi on vanhemmille todella suuri kasvun paikka. Kaksin olemisesta siirrytään kolmin olemiseen, eikä tuo ensimmäinen ”parionnesta” luopuminen ole aina helppoa. Ensimmäisen lapsen myötä unettomat tai katkonaiset yöt tulevat tutuiksi riippuen siitä, minkälainen vauva on kyseessä. Joka tapauksessa ensimmäinen puoli vuotta menee vanhemmilta useimmiten kuin sumussa. Jokainen ihan pieni vauva haluaa kuitenkin syödä parin tunnin välein huolimatta vuorokauden ajasta. Vanhemmat uupuvat. Äiti on erityisen kovilla, mikäli äiti on se, joka jää kotiin vauvaa hoitamaan ja näinhän useimmiten vielä on. Äitihän on ainoa, joka voi imettää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Äidin syli on ensisijainen turvapaikka ja niin kuuluukin olla. Isän rooli korostuu vasta myöhemmin lapsen kasvun myötä, usein silloin, kun lapsi ottaa ensiaskeleitaan. Ne vievät lasta aina äidistä poispäin, isän luo. Alu...

Kuulin erään keski-iän ylittäneen henkilön sanovan samanikäiselle ystävälleen: ”Ihanaa olla tässä iässä, kun ei enää tarvitse välittää siitä, mitä muut ajattelevat!” Ystävykset keskustelivat tästä vapaudesta ja totesivat, että tulipa paljon hukattua elämässä aikaa toisten odotusten täyttämiseen. Milloin piti pukeutua tietyllä tavalla suhteessa ikään, milloin piti leikkauttaa hiuksensa tietyllä tavalla tietyssä iässä. He kokivat olevansa nyt vapaita. On lähes oletusarvo, että iän myötä toisten odotukset laimentuvat omia päätöksiä tehtäessä. Näin ei kuitenkaan aina ole. Vastaanotollani olen tavannut useita jo keski-iän ylittäneitä ihmisiä, jotka ovat kokeneet olevansa yhä toisten odotusten vankeja. On pitänyt suorittaa velvollisuudentuntoisesti. Ei ole ollut oikeutta edes päiväuniin, vaikka on eläkkeellä, koska on pitänyt saada aikaiseksi. On pitänyt olla kiltti tyttö tai poika, vaikka ikää on karttunut ja voisi tehdä niin kuin itse haluaa. Mutta ei: Kiellot, säännöt ja määräykset o...

Ihmisenä olemisen kolme tärkeintä käsitettä menevät usein sekaisin. Itsetuntoa, itsetuntemusta ja hyviä sosiaalisia suhteita hyvän toisten tuntemisen pohjalta käytetään usein jopa toistensa synonyymeinä. Kyse on kuitenkin aivan eri asioista näiden ihmisenä olemisen kolmen teeman kohdalla. Itsetunto on tervettä luottamusta itseen siten, ettei itseä tarvitse yli- eikä alikorostaa. Itsetuntemus on taas oikeaa tietoa siitä, miten toimii erilaisissa tilanteissa, minkälaisia tunteita tuntee ja osaa nimetä ne. Itsetuntemus liittyy myös omien rajojen tuntemiseen: missä itse alkaa ja missä se päättyy. Ihmisten tuntemus taas liittyy erilaisuuden ymmärtämiseen ja parhaimmillaan erilaisten ihmisten kunnioittamiseen. Kaikki nuo termit ovat kykyjä, joita jokainen ihminen tarvitsee. Syntyy hyvää vuorovaikutusta ja hyviä ihmissuhteita, jos nuo kaikki kolme ihmisenä olemisen suurta teemaa ovat terveellä pohjalla. On onnellista, jos ihmisellä on hyvä itsetunto. Se tarkoittaa hyvää ja myönteis...

Koulukiusaamisesta puhutaan jatkuvasti, ja se on tietysti tärkeää. Moni lapsi on kuitenkin kiusattu jo kotonaan. On vanhempia, jotka eivät näe kotikiusaamista tai jotka ummistavat siltä silmänsä. On vanhempia, jotka kiusaavat itse ja on perheitä, joissa sisarukset kiusaavat toisiaan tai jotakuta sisaruksesta ilman, että vanhemmat huomaavat mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Kiusatuksi tuleminen jo kotona on traumatisoivaa. Siitä voi jäädä ikuinen ”kiusattuna olemisen” minäkuva. Vanhemmilla voi olla sisarusten suhteen arvoeroja: Joku sisaruksista voi olla ”arvokkaampi” kuin toinen. Tämä tapahtuu aivan tiedostamattomasti, eikä kukaan tee sitä pahanilkisyyttään. Joku lapsi vain on luonteeltaan ja taidoiltaan toisia ylivertaisempi ja saa vanhemmiltaan enemmän huomiota. On harhaista luulla, että sisarusparvi on samanarvoinen. Pelkästään se, missä järjestyksessä lapsen syntyvät, voi luoda ongelmia. Vanhin sisaruksista joutuu luopumaan erityisasemastaan toisen lapsen synnyttyä. Kaikk...