Raskas lapsuus ja korjaavat kokemukset


Liian moni joutuu lapsuudessaan kohtaamaan elämää, joka on liian rankkaa lapselle. Koti voi olla riitelevä, alkoholiongelmainen tai monin tavoin rikkonainen. Voi myös olla, että vanhemmat ovat ilman omaa syytään joutuneet esimerkiksi työttömyyden tai sairauksien takia taloudellisesti ahtaalle, ja perhe joutuu elämään köyhyyden alla. Köyhyys ja vähempiosaisuus voivat tulla lapsen kokemukseksi monella tapaa: Ei ole riittävästi ruokaa tai perheellä ei ole varaa ostaa muodin vaatimia vaatteita tai tavaroita, joita lapsen koulutovereilla on. Monet lapset joutuvat myös koulussa kiusaamisen kohteiksi.

Kaikki nämä rankat elämänehdot altistavat traumatisoitumiselle lapsuudessa. Lapsen kyky hahmottaa ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja, ovat todella rajalliset. Lapsi joutuu olosuhteiden uhriksi. Hän kärsii oikeastaan edes tietämättään tai hahmottamatta olosuhteita, joiden alaisuudessa elää. Monet syrjäytyvät tai saavat elämää rajoittavia traumoja. Mielellä on taipumus muistaa ja toistaa traumoja tai traumaattisia tunteita alitajuisesti, päivätajuisen mielen niitä edes huomaamatta. Monet jäävät traumojensa vangeiksi. Huolimatta siitä, etteivät traumatisoituneet lapset olleet mitenkään osallisina traumoihin tai että traumat eivät mitenkään liittyneet heidän omaan käyttäytymiseensä, voi silti mieleen jäädä syyllinen, "osallisen" olo. Sen kanssa on vaikea rakentaa positiivista tulevaisuutta.

Monet kuitenkin rakentavat hyvän ja menestyksellisen elämän ja tulevaisuude traumoista huolimatta. Miksi jotkut melkein hukkuvat traumoihin ja miksi jotkut pärjäävät traumoista huolimatta? Menestyneen, vaikkakin traumatisoituneen lapsen kokemusmaailman eheyttäjinä toimivat useimmiten korjaavat kokemukset. Lähipiiristä on löytynyt ehkä vaikka vain yksi ihminen, joka on tarjonnut lapselle sitä, mitä hän traumaattisessa tilanteessaan eniten kaipaa: tukea, lohdutusta, hyväksyntää tai rakastamista ehdoitta. Ihmisyyden kallisarvoista lämpöä, kiinnostusta juuri minuun. Kuulevia korvia, tilaa juuri minulle. Korjaavan kokemuksen on voinut tarjota lähiomainen, naapurin täti tai setä, opettaja, koulun terveydenhoitaja tai vaikka vain harvakseltaan koulussa käyvä psykologi. Lapsen oma ystäväpiiri voi myös olla voimaannuttava ja korjaavia kokemuksia tarjoava. Joku kavereista on voinut antaa pärjäämisen esimerkin, toinen kavereista on puolustanut, kun on kiusattu.

Myös aikuisuudessa korjaavat kokemukset ovat tärkeitä. Vaikka traumoja ei usein ilman terapiaa voidakaan mielestä poistaa, myös aikuisuudessa saadut kokemukset ehdottomasta rakkaudesta, hyväksynnästä ja tuesta ovat tärkeitä. Traumat ikään kuin haalistuvat uusien, positiivisten kokemuksien myötä. Korjaavat kokemukset ovat kuitenkin enemmän kuin laastareita vuotavaan haavaan: Ne eheyttävät ja tasapainottavat hyvinkin rikkonaista mieltä.
Luonnossa kaikki pyrkii koko ajan kohti eheyttä ja tasapainoa. On hyvä tietää, että ihminen luontokappaleena tekee samoin. Elämä eheyttää  ja korjaa, jos sen antaa tehdä niin. Mikäli on juuttunut traumojensa toistamiseen ja elää traumojaan yhä vain uudelleen, kannattaa keskustella asiasta ammattiauttajan kanssa. Kierteen voi siten saada poikki ja on mahdollista vapautua traumoistaan.

Kommentit

Suositut tekstit

Minän puolustusmekanismit

Liiallinen vastuuntunto

Toistamispakko

Kriisiä pala kerrallaan — mielen annostelumekanismit

Työnarkomania