Tiara Consulting

Jokainen parisuhde on ”yksilö”, omanlaisensa muodostelma. Monet parisuhteet toimivat näennäisistä eroavaisuuksista huolimatta, ja joskus taas täydellisiltä vaikuttavat suhteet kaatuvat. Kaikissa hyvinvoivissa suhteissa näyttävät kuitenkin tietyt parisuhteen peruspilarit olevan kunnossa, ja ne ennustavat hyvää suhdetta. 1. Luottamus Jos toiseen ei voi luottaa kaikissa tilanteissa, parisuhde jää ontoksi. On hyvä selvittää jo parisuhteen alussa molempien suhde luottamukseen, ja mitä se tarkoittaa. Joskus se voi olla sanojensa takana seisomista, joskus tietoa siitä, että toinen pysyy rinnalla. Uskollisuus on useimmin toistuva luottamuksen peruspilari. Se jos murtaa, luottamusta on ehkä mahdotonta saada takaisin. Myös mahdollisuus nojata toiseen tarvittaessa on tärkeää. Kaikki kaipaavat joskus olkapäätä, ja on hyvä, jos se löytyy parisuhteesta. 2. Rehellisyys Salaisuuksien tiedetään olevan myrkkyä parisuhteille. Rehellisyys on ensisijaisen tärkeää. On onnellista, jos asio...

Parisuhde on parhaimmillaan kahden tasa-arvoisen kumppanin suhde, jossa molemmat voivat säilyttää oma autonomiansa, mutta jossa otetaan toinen huomioon. Parisuhde on yhteispelin vaikeimpia lajeja, eikä olekaan ihme, että yli puolet suhteista epäonnistuu. Tilastoja on vain avioliitoista, mutta on syytä oletettavaa, että avosuhteet ja seurustelusuhteet päättyvät ihan yhtä usein eroon. Yksi useimmin kohtaamistani hankaluuksista parisuhdetyön terapeuttina on ollut vääristynyt lähtökohta parisuhdetta luotaessa. Ongelmat syntyvät, kun parisuhteesta tulee valtataistelu ja peli. Transaktioanalyysin viitekehyksessä on kuvattu hyvin parisuhdepelin kaava. Siinä esitetään kärjellään seisova kolmio, ja kolmion kulmat edustavat perisuhdepelin kolmea asemaa. Kolmion kärjet nimetään joko pelastajan, syyttäjän tai uhrin rooleiksi. Hyvin usein olen törmännyt tilanteisiin, jossa jompikumpi parisuhteen osapuolista on ollut ikään kuin se heikompi ja toinen on lähtenyt, ei vain auttamaan, vaan pe...

Suhteen alussa koetaan usein intohimoa. Rakkaus kutsuu toisen lähelle ja läheisyys tuottaa suurta iloa ja voimaantumisen tunnetta. Kaipuu toisen lähelle voi tuntua jopa fyysisenä kipuna, haluna olla toisessa aivan liki. Seksuaalisuus kukoistaa suhteiden alussa ja tuo taianomainen läheisyys halutaan kokea yhä uudestaan. Rakastuneet ovat toistensa kimpussa jatkuvasti. On todettu, että tuo alun intohimo kestää noin puoli vuotta ja korkeintaan vuoden. Mitä kummaa siis tapahtuu suhteen edetessä? Tavallisin syy intohimon loppumiseen on tuttuuden tunteen lisääntyminen, jolloin intohimokäyrä laskee. Tuttuuden tunnetta kannattaisi tämän tiedon valossa välttää, mutta miten se on mahdollista, koska tuttuuden tunne automaattisesti lisääntyy ajan myötä? Tuttuuden tunne voi johtaa myös kokemukseen siitä, että toinen on itsestään selvyys, eikä suhteeseen enää panosteta juuri lainkaan. Useimmiten intohimon lopettaa arki yhdessä eläen. Kun keräilee toisen jättämiä pyykkipinoja huoneista, kun...

Sanonta, että ensimmäinen lapsi on harjoituskappale, on varsin oikeaan osunut. Sisarusparven ensimmäinen lapsi on vanhemmille todella suuri kasvun paikka. Kaksin olemisesta siirrytään kolmin olemiseen, eikä tuo ensimmäinen ”parionnesta” luopuminen ole aina helppoa. Ensimmäisen lapsen myötä unettomat tai katkonaiset yöt tulevat tutuiksi riippuen siitä, minkälainen vauva on kyseessä. Joka tapauksessa ensimmäinen puoli vuotta menee vanhemmilta useimmiten kuin sumussa. Jokainen ihan pieni vauva haluaa kuitenkin syödä parin tunnin välein huolimatta vuorokauden ajasta. Vanhemmat uupuvat. Äiti on erityisen kovilla, mikäli äiti on se, joka jää kotiin vauvaa hoitamaan ja näinhän useimmiten vielä on. Äitihän on ainoa, joka voi imettää mihin vuorokauden aikaan tahansa. Äidin syli on ensisijainen turvapaikka ja niin kuuluukin olla. Isän rooli korostuu vasta myöhemmin lapsen kasvun myötä, usein silloin, kun lapsi ottaa ensiaskeleitaan. Ne vievät lasta aina äidistä poispäin, isän luo. Alu...

Nykyajan oletus näyttää olevan, että me kaikki jaksaisimme jokaisen päivän aktiivisina, innostuneina ja aikaansaavina yksilöinä. Tekemisen meininkiä arvostetaan ja aikaansaamista ihaillaan. Pitäisi olla täpinöissään joka hetki, ikään kuin sekuntiakaan ei olisi tuhlattavaksi puuhaamisen tieltä. Ajatus on kuitenkin psykologisesti mietittynä harhainen. Ihminen tarvitsee aikaa tekemisten välille. Joskus muutama kymmen minuuttia riittää, joskus on pidettävä kokonaisia lepopäiviä. Viikonloppu riittää normaalimielelle arjesta toipumiseen. Joskus lepopäivien määrä lisääntyy tuntuvasti, ja silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mistä on kyse. Ihminen on terveenä aktiivinen, mutta vaatii välillä rauhaa ja passiivisena olemista. Jos passiivisuuden mielentila jatkuu useita päiviä tai jopa useita viikkoja, on syytä miettiä, onko kyse normaalista alakulosta, vetämättömyydestä, vaiko vakavammasta masennuksesta. Alakulon määrittää parhaiten aika, jona alakuloa tunnetaan. Joskus se on ilta tai a...

Olen työurani aikana tavannut terapiakäynneillä lukuisia pareja. Jotkut teemat toistuvat parista toiseen, vaikka ongelmien ilmenemismuodot saattavatkin olla hyvin erilaisia. Parit tulevat terapiaan vain siinä tapauksessa, että jotkut parisuhteen elementit ovat menneet solmuun ja lukkotilanteesta ei koeta päästävän eroon ilman ulkopuolista apua. Minua on erityisesti hämmästyttänyt ilmiö, että parisuhteen osapuolet ovat jättäneet niin monia asioita puhumatta jo ihan parisuhteen alussa. Se on tietysti ymmärrettävää, koska rakastumisvaiheeseen kuuluu ruusunpunaiset silmälasit ja toisen hahmottaminen niiden kautta. Ongelmat tulevat esiin myöhemmin, viimeistään puolen vuoden tai vuoden kuluttua, kun silmälasit ovat kirkastuneet ja toinen näkyy selkeämmin juuri sellaisena kuin on. Ihan varmasti teemat tulevat esiin parin muutettua yhteen elämään yhteistä arkea. Kun parisuhteen osapuolet näkevät toisensa realistisemmin ja aikaa on kulunut, molempien keskeneräisyys tulee ilmi ja tull...

Parisuhteen loppuminen tarkoittaa aina surutyön alkua. Surutyön tärkeydestä puhutaan paljon, mutta silti jää usein hämärän peittoon, mitä surutyö oikeastaan tarkoittaa. Onko se itkemistä kaiken aikaa, tai haikeutta silloin tällöin vain etukenossa kurottautumista kohti uusia seikkailuja? Parisuhteen loppumista voi surra monella tavalla. Kaikkiin tapoihin liittyy kuitenkin surun fyysiset ilmenemismuodot: itkeminen, alakulo, väsymys ja syvät huokailut, jotka ovat suremisessa tyypillisiä, ikään kuin jokaisella uloshengityksellä antaisi menneen väistyä. Jos mikään näistä surutyön signaaleista ei ilmene, surutyötä ei tapahdu. Surutyö voi kääntyä joksikin muuksi toiminnaksi, eli surutyötä tehdään ”acting-out” –tyyppisesti. Suru pyritään silloin kanavoimaan johonkin tekemiseen, ikään kuin sijaistoimintaan suremisen sijaan.   Acting out voi olla kuntoilua, baareissa hengailua tai uusiin harrastuksiin uppoamista. Jotkut kävelevät tuntitolkulla metsissä tai pyöräilevät kaupungin kadut ...

Ihmisellä on syvä tarve tuntea kuuluvansa johonkin ja olevansa jonkin yhteisön jäsen. Käytämme elämässämme paljon aikaa esimerkiksi partnerin löytämiseen, sen läheisimmän, jonka yhteyteen voimme kuulua. Ydinperheen perustaminen on monelle pitkällinen prosessi, eikä se aina onnistu ensimmäisellä eikä välttämättä toisellakaan yrittämällä. Monen tavoitteena on kuitenkin löytää sopiva partneri ja sitten perustaa perhe, lähiyhteisö, johon voi kuulua. Tätä kuviota, partnerinetsintää, monet toistavat siinä koskaan onnistumatta. Partneria haetaan myös muuhun kuin yhteenkuulumisen tarpeeseen. Motiivit eivät siis aina ole yksiselitteisiä. Joskus yritetään vain vastata ympäristön odotuksiin ja pyrkiä ydinperheen muodostamiseen, se kun näyttää kuuluvan kulttuurimme perusarvoihin. Joskus partnerin hakeminen voi liittyä kyvyttömyyteen olla yksin, joskus sen kuvitellaan poistavan ahdistusta tai alavireisyyttä. Kuvitellaan alitajuisesti, että parisuhde on lääke johonkin vaivaan. Parisuhde e...

Meille kaikille kerrottiin joitakin vuosia sitten laulun sanoin, että sitä saa, mitä tilaa. Näin todella on. Tilauksen lähtöpaikkaa ei tosin kerrottu ja monet ovatkin ymmällään elämiensä kanssa: ”Enhän minä tätä tilannut!” Tilaus lähtee aina alitajuisesta mielestä. Siellä tilaukset ovat säilössä kuin marjat pakastimessa tai kellarin uumenissa ja niiden syntyperä pysyy salaisena tai ainakin unohduksissa. Jos elämä ei näytä siltä, mitä mielestään tilasi, täytyy kääntyä alitajunnan puoleen. Jokainen tilaus löytyy kyllä, mutta sitä varten joutuu hieman tutkimaan itseään. Mikä alitajuinen tilaus minulla on voimassa: Että rakastun renttuihin? Että olen jatkuvassa rahapulassa? Että minua aina petetään parisuhteissani? Että minulla ei ole luotettavia ystäviä? Että en edisty tai menesty työelämässä? Että en löydä omaa paikkaani elämässä? Hypnoosityöskentely on oivallinen apu löytää alitajuisten tilausten sylttytehtaalle ja jopa sen pakastimeen ja kellariin. Omasta historiasta löy...

Liian moni joutuu lapsuudessaan kohtaamaan elämää, joka on liian rankkaa lapselle. Koti voi olla riitelevä, alkoholiongelmainen tai monin tavoin rikkonainen. Voi myös olla, että vanhemmat ovat ilman omaa syytään joutuneet esimerkiksi työttömyyden tai sairauksien takia taloudellisesti ahtaalle, ja perhe joutuu elämään köyhyyden alla. Köyhyys ja vähempiosaisuus voivat tulla lapsen kokemukseksi monella tapaa: Ei ole riittävästi ruokaa tai perheellä ei ole varaa ostaa muodin vaatimia vaatteita tai tavaroita, joita lapsen koulutovereilla on. Monet lapset joutuvat myös koulussa kiusaamisen kohteiksi. Kaikki nämä rankat elämänehdot altistavat traumatisoitumiselle lapsuudessa. Lapsen kyky hahmottaa ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja, ovat todella rajalliset. Lapsi joutuu olosuhteiden uhriksi. Hän kärsii oikeastaan edes tietämättään tai hahmottamatta olosuhteita, joiden alaisuudessa elää. Monet syrjäytyvät tai saavat elämää rajoittavia traumoja. Mielellä on taipumus muistaa ja tois...