Liike ja pysähdys

Luonnossa kaikki liikkuu jatkuvasti. Heinät taipuvat tuulenvireessä tyyneltäkin näyttävässä päivässä. Tyynenkin järven pinnan alla tapahtuu koko ajan. Mikään ei pysy paikoillaan luonnon kulussa hetkestä hetkeen.

Ihminen voi pysähtyä fyysisesti, mutta ajatukset laukkaavat silti. Aivot eivät osaa olla paikallaan edes unessa, jolloin keho on levossa. Viimeistään nukahtamisvaiheen jälkeen puolen tunnin kuluttua nukkuvakin keho liikkuu. Se haluaa uuteen asentoon ja kääntyy, muuten se puutuisi. Unet valtaavat mielen REM-unessa ja mielessä tapahtuu silloin koko ajan. Mieli tuottaa unikuvia, joiden tarkoitus on tasapainottaa ehkä kovinkin stressaantunutta mieltä.

Liike on mielletty usein liikunnaksi. Liike on monitasoisempi ilmiö kuin liikunta, mutta nykyisessä passivoittavassa elämänlaadussa aktiivisen liikunnan, liikkeessä olemisen merkitys toki korostuu. On saatava liikettä kehoon ja uusia impulsseja aivoille. Nykyelämä ei tarjoa keholle liikuntaa luonnollisesti, joten sen saamiseksi pitää tehdä aktiivinen päätös ja muistaa myös toteuttaa se.

Aivojen liikunta on kuitenkin usein unohtunut fyysistä liikuntaa ihannoivassa ajassamme.

Liikkumattomat aivot ovat sairauden merkki. Kognitiiviset, ajattelulliset prosessit, haurastuvat välttämättä iän myötä. Tuota kognition ikääntymistä voi kuitenkin tehokkaasti lykätä ja jopa torjua aivojen liikunnalla. Kaikki aivojen rasittaminen on hyväksi. Aivot voidaan symbolisesti ajatella lihaksiksi, joita voi jumppauttaa. Keho reagoi jumppaan positiivisesti jopa välittäjäaineiden tasolla – mikseivät siis aivotkin?

Tärkeintä on löytää itselleen sopiva aivojumppa. Mikä saa aivosi kiinnostuneiksi? Kiinnostus ja uteliaisuus ovat aivojen lääkettä, joka saa ne liikkeelle. Aivojumppa on usein paradoksi liikkeen ja pysähdyksen suhteen. Jos pysähdyt jonkin kiinnostuksen pariin, aivosi liikkuvat. Jos liikut fyysisesti ja keskityt liikkeeseen, aivosi saavat levätä. Opi siis pysähtymään ja liikkumaan samanaikaisesti! Keinot eivät lopu kesken, mutta niiden keksiminen vaatii ehkä aivojumppaa.

Erityisen tärkeää nämä aivojen ja kehon väliset vuorovaikutussuhteet on hyvä muistaa stressin aikoina. Jos mieli pyörii ympyrää ja on siten pysähtynyt johonkin ajatuskulkuun, liiku. Mieli pääsee levähtämään ja lopettaa mielen oravanpyörän. Jos taas pysähdyt fyysisesti, saat ajatuskulun virtaamaan vapaammin. Hallitse liikettä ja pysähdystä, sekä aivojen että kehon tasolla! Liikkeen ja pysähdyksen rytmi on jo olemassa ja tärkeintä on kuulla oman kehonsa rytmi ja uskoa siihen.